Opetellaan tässä blogin tekoa ja kokeeksi lisäsin pilkkikuvan ilman pilkkijää kaloista puhumattakaan. En tiedä, onko tämä sitä somea, mutta kuva ainakin on Suomesta. Jostain päästä se on aina vyyhdin purkaminenkin aloitettava.
Höpinät pois, tai jää tykkäykset vähäisiksi, jos niitä edes jaetaan .
Kaikki alkoi ehkä noin kymmenisen vuotta sitten, kun kiinnostus Kilimanjaroon ja Afrikkaan alkoi kasvaa. Ensimmäisen matkani Afrikan mantereelle tein 2005. Silloin tuli oltua Botswanassa kolmisen viikkoa. Seuraava visiitti oli Tansaniaan 2014. Sillä reissulla ajoimme autolla Kilimanjaron ohittavaa tietä ja näin tämän kohteemme ensimmäisen kerran omin silmin ja se oli viimeinen niitti asiaan. Silloin tuli luvattua itselleni ja monelle muullekin ääneen että tuolla haluan joskus käydä.
Tästä hetkestä kului aikaa jokunen kuukausi kun asia tuli puheeksi eräässä illallistilaisuudessa ja vastaavaa kiinnostusta löytyikin lähempää kuin olin ajatellutkaan. Kyseinen henkilö oli yhtiökumppanini Tapani ja muutaman oluen vahvistamana löimme illan aikana kättä päälle ja siitä se sitten lähti.
Minä ja Tapani
Me olemme tunteneet toisemme yli 20 vuotta. Olimme aikoinaan saman työnantajan leivissä ja 2001 huomasimme olevamme yrittäjiä kolmen muun henkilön kanssa eli perustimme silloin oman koneistusalan yrityksen. Nyt olemme olleet 17 vuotta hereilläoloajasta enempi tekemisissä keskenämme kuin omien puolisoittemme kanssa, ainakin jos lasketaan vain arkipäivät. Ajatteleppa ite.
Työn lisäksi meitä yhdistää luonto ja ulkona liikkuminen. Molemmat harrastamme aktiivisesti metsästystä ja erityisesti hirvenpyyntiä. Lisäksi Tapani kalastelee ja itse tykkään juoksennella polkuja pitkin.
