perjantai 2. maaliskuuta 2018

4. Vaelluspäivä 24.2.2018


Tuttujen aamutoimien jälkeen lähdimme kohti seuraavaa leiriä. Mawenzi Taru Huts sijaitsee 4330 metrissä Mawenzi vuoren juurella. Päivämatkaa ei ollut kuin 6 km, mutta nousua oli kaikkiaan 730 metriä. Maasto oli vaativaa ja askeleet lyhyitä. Happi oli askel askeleelta tiukemmassa. Syke nousi ja hengitys oli puuskuttavaa. Matka kesti nelisen tuntia ja tuntui välillä, ettei se lopu ollenkaan.

Afrikan aamuaurinko on aina yhtä valloittava ja heräämisen arvoinen.

Aamulla oli jälleen kirkas pilvetön sää ja pikkupakkasta.
Maa oli paikoin kuurassa pitkälle aamupäivään.

Kuva teltan suulta. Taustalla toiletti auringonpaisteessa.


Taukoilua ja maisemien ihailua.


Samalla suoralla oli parhaillaan n.150 vaeltajaa kantajat mukaan luettuna.
Mm. Suomalaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia.

Tauolla istumapaikkoja riitti kaikille.










Mikko ja kumppanit tiirailevat Kilin huipulle ja arvuuttelevat etäisyyttä sinne?

Ollaan selvästi normaalin pilvirajan yläpuolella.

Lähtökorkeus horisontissa alkaa hämärtyä kun ollaan noin 4000 m korkeudessa.






Maasto oli vaativaa ja polku laskeutui välillä alas ja nousi taas jyrkästi ylös.

Kuvastakin voi havaita korkeuseron lyhkäisellä matkalla.

Lämminverisillä oli vielä shortsit jalassa.







Leiri Mawenzi Tarn Huts 4330 m alkaa lähestyä.



Varusteiden huoltoa tehtiin aina mahdollisuuksien mukaan.
Untuvapussin tuuletus ja kuivattelu auringonpaisteessa onnistui mukavasti.
Kuiva makuupussi on kylminä öinä kullan arvoinen.




Saavuimme leiriin klo. 12.30
Kantajat parveilivat siellä täällä aikaa kuluttaen ja hyväntuulisina seurustellen.


Leiri oli Mawenzi  vuoren juurella lammen rannassa.
Korkeimmalla oleva lampi mitä olen nähnyt.
En tosin näin korkealla ollut aikaisemmin käynytkään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti